Kuumetta tai ei, tänään oli nöyrryttävä taudin edessä. Huimaa ja heikottaa, viime yö meni yskiessä. Menin työpaikalle, mutta oli pakko luovuttaa. Yritin saada aikaa työterveyshuoltoon, mutta atk-ongelmien takia eivät pystyneet tekemään ajanvarauksia plus "tää päivä on muutenkin huono, kun on niin vähän lääkäreitä ja niillä on paljon menoja.." Anteeksi kuinka?? Kehoittivat soittamaan omaan terveyskeskukseen. Ystävällisesti tarjoutuivat jopa etsimään puhelinnumeron.

Omasta tk:sta tietenkin tentattiin ensin, onko työterveyshuoltoa. Ja millaista vaivaa. Ja onko tuore vaiva. Houkutti aloittaa litania tautihistoriasta (siihen olisi mennyt tovi), mutta armahdin tätiä ja tyydyin kertomaan, ettei ole tuore vaiva, vaan jo pitempään jatkunut. Sain ajan. Huraa.

Kieli keskellä suuta taluttelin pyöräni kotiin. Yöllä oli ollut pakkasta. Asfaltti oli mustalla jäällä ja petollisen liukas. Menomatkalla olin kaatua kahdesti ja loppumatkan kävelin, kun en enää uskaltanut ajaa. Työkavereista muutama oli pyörällä tänä aamuna kaatunutkin.

Nyt sitten odottelen, että pääsen lääkäriin. Jospa saisi jotain apua tähän tautiin, kun ei tämä näytä kotikonsteilla tokenevan.

Eilinen Ajankohtainen kakkonen toi hienosti esille rivi-sairaanhoitajan tuntoja nykytilanteesta. Katso video.