Eipä ollut olo häävi, mutta kuitenkin kuumeeton tänä aamuna. Joten ei muuta ku pyörän selkään ja menoksi. Arkivapaa sotki pääkoppaa sen verran, että koko päivän kirjoittelin papereihin väärää päivämäärää. Työpäivä oli normaalin kiireinen, mutta ehdin kuitenkin syödä ja käydä vessassakin välillä. Nenä tippasi vähän väliä, eikä kurkkukaan tunnu omalta. Selvisin kuitenkin mielestäni melko hyvin.

Tehy sitten jätti työtaisteluvaroituksen. Aamusta asti odoteltiin,mitä klo 15 tiedotetaan. Ilmapiiri oli jännittynyt, mutta silmin nähden huojentunut, kun päätös viimein tuli. Eihän se mikään iloinen asia ollut kellekään, mutta päätös kuitenkin. Epätietoisuudessa on aina hankalaa olla.

Kunpa näihin työoloihin tulisi muutos! Tänäänkin meni ylitöiksi, vaikka on ylityökielto päällä. Aloitettua hommaa kun ei voi kesken jättää. Eikä se työ siihen lopu, kun potilas on saateltu salista. Jouduin sitten soittamaan lapsen hoitopaikkaan, että myöhästyn sovitusta hakuajasta. Se on aina harmillista. Ei edes hyvin tehdyn työn ilo saa tästä asiasta mukavampaa.